Yksinäinen tallustelija

Sakyou tajusi sharinganillaan miehen juonin, ainakin osittain. Ei tietenkään täydellisesti, tuo teki kolme kloonia jonka jälkeen tuon suusta pääsi suuri savupilvi. Olisi vain muutama vaihtoehto, se on joko normaalia savua hämäykseksi, tai myrkkyä. Hän ei ottaisi riskiä vaan nopeasti hyppäisi nopealla liikkeellä taaksepäin, pois savupilven vaikutusalueelta. Ja se kannattikin. Koska pian tuo savupilvi räjähti suureksi tulimereksi. Jos Sakyou olisi ollut viellä pilven sisällä niin hän olisi kärventynyt tuossa meressä. Kolme kloonia hyppäsi sitten kunait ja shurikenit käsissään kohti Sakyouta joka löi ukkoschakralla olevan katanansa terä edellä maahan kiinni. Hän teki nopeilla liikkeeillä tarvittavat käsisinetit ja keräsi chakraa keuhkoihinsa. ''Katon, Goukayuu no jutsu!'' Jolloinka hän puhalsi keuhkoistaan valtaisan tulipallon kohti klooneja, ja pallon tarkoitus oli tuhota kloonit. Hän nappasi katanansa takaisin käteensä, kun hän tajusi jotain. Sakyoun silmät alkoivat sumeta ja pian hän ei nähnyt silmillään.

''Mitä tämä on?'' Sakyou tiesi että näön heikentyminen ja nyt jo kokonaan mennyt näkö ei voinut johtua Mangekyousta. Koska hän ei ole käyttänyt sitä vuosiin. Oliko se joku jutsu? Vihollisen jutsu? Hyvin paljon mahdollista, mutta sitä ei olisi aikaa miettiä vaan sitten oli taisteltava sokeana. Sakyou lähti pyörimään uskomatonta vauhtia ympyrää, ja koska hän oli nopea niin hän onnistui suunnitelmassaan pöllyttämään hiekkaa niin että se estäisi kahden henkilön näkökentän Sakyouhun. Toivottavasti näön menettäminen ei ollut pysyvää. Sakyou jatkoi pyörimistään ympyrää, jotta hiekka leviäisi yhä enemmän.

Aichon hyökkäys ei onnistunut mutta pian hän huomasi että vastustajalta oli mennyt näkö ja niin oli myös Yumikalta.Kai hänen jutsunsa.Kaapumies alkoi juosta ympyrää ja hiekka alkoi pöllytä.Aicho tiesi että nyt olisi sopiva hetki iskeä.Hän teki jälleen kloonin,joka heitti shurikenin ja monisti sen käyttäen jutsua nimeltä:Shuriken, Kage Bunshin no Jutsu.Samalla Aicho teki muutaman käsimerkin ja mietti mielessään:Katon:Hi no Souzousha.Kun shurikenit lensivät kohti miestä,Aicho juoksi tämän sivulle ja ampui kolme hieman nyrkkiä isompaa tulipalloa.Hemmetti,kohta loppuu chakra kesken.Ja jos nämäkään iskut eivät tepsisi,klooni menisi pitelemään miehestä kiinni samalla kun Aicho ampuisi saman tulipallon jota mies oli käyttänyt.

Yumika katsoi tappeluun päin tyhjällä katseella, hän vain kuuli äänet mitä tappelu toi tullessaan. Hän piti käsiään supussa ja huokaisi. 'Voisin kyllä attaa Aichoa kohta...' Yumika ajatteli, mutta sillä hetkellä hän ei kyennyt taistelemaan, hän vain pystyi odottamaan että Kumamen vaikutus lakkaisi.

Sakyoun juostessa yhtä ympyrää, hiekan pöllyntä aiheutti sen että häntä ei voinut nähdä ainakaan paljaalla silmällä. Jotenka kun tuo monisti shurikeneita, suurinosa meni ohi mutta muttama shuriken raapaisi Sakyoun ihoon muutaman vertavuotavan haavan. Pian kuitenkin hän alkoi huomata että näkö rupesi myös palailemaan, jutsun vaikutus näemmä alkoi heikentyä (kun sehän oli jtn 3min se vaikutus ainaki Redmoonin mukaan). Hän näki jo jotenkuten vastustajansa ja lopetti tämän pyörimisen. Sakyou pyöritti katanaansa kuin ropellia edessään kimmottaakseen kunait pois. Hänen ihostaan valui kahdesta kohtaa verta shurikenien takia ja Sakyou laittoi katanan takaisin tuppeensa tehdessään myös käsisinettejä.

''Raiton, Uganda!'' Sakyou huusi suustaan, kun keräsi samaanaikaan chakraa keuhkoihinsa kun Aicho. Hän laukaisi kolme salamoista koostunutta palloa kohti tuon kolmea nyrkkiä. Tuo Sakyoun ukkoselementin jutsu on tasoltaan B-rank, jotenka saattaa tulla että tuon nyrkit kohtaavat ukkosammukset ja räjähtävät. Samoin kuin Sakyoun ukkosammukset räjähtävät, mutta sitten Aichon klooneja tarttui Sakyouhun kiinni. Pian sitten valtaisa tulipallo lensi kohti Sakyouta pitkin hiekkaa, ja aikaa ei ollut paljoa miettiä mitä tehdä.

Hänen kehossaan alkoi virrata suunnattomat chakramäärät ja ne liikkuivat hänen kehossaan sormenpäihin. Sakyou tiesi että tämä jutsu vaatii häneltä paljon, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Pieni sähköpurkaus, joka koostui vain pienestä chakramäärästä singahti hänen ympärilleen tarkoituksenaan tuhota kloonit jolloinka Sakyou kohdisti vasemman kätensä etu- ja keskisormen kohti tulevaa tulipalloa ja sen takana seisovaa Aichoa. ''Raiton, Shiroi Izanuma!'' Hän huusi melko kovaan ääneen jolloinka tapahtui suuri chakrapurkaus hänen sormenpäästään ja se ilmeni valkoisena salamana kohti tulipalloa, tarkoituksena halkaista se ja osua sen takana seisovaan Aichoon.

Salama saattaa osuessaan lävistää kehon, ja päästää pieniä sähköaaltoja kehoon ja aiheuttaa palovammoja mutta siihen oli hintansa, salaman ammuttuaan Sakyou kaatui polvilteen maahan. Jutsu on A-rank, erittäin tehokas mutta kuluttaa ja rasittaa kehoa, sen lisäksi että vie todella paljon chakraa. Sakyou katsoi salaman perään punaisilla Sharingan-silmillään hengittäen raskaasti sisään, ja ulos.

Kun Aicho oli tehnyt temppunsa,hänen chakransa oli melkein lopussa ja hän ei ollut onnistunut voittamaan tätä uhkaava miestä.Hän näki Sharinganillaan kun hänen vastustajansa alkoi kerätä aivan mielettömän paljon chakraa sormenpäihinsä ja pian lensikin jo iso salama kohti Aichon jutsua ja häntä itseään.Nyt olisi tosipaikka kyseessä ja Aicho saattaisi kuolla tuohon isoon,valkoiseen sähköpurkaukseen joka niin uhkaavana lensi kohti häntä.Aicho yritti väistää hyppäämällä sivuun mutta se ei riittänyt.Salama oli liian nopea ja se OSUI Aichoa hartiaan.Kun Aicho tunsi kivun,hän huusi tuskasta ja kiemurteli hiekalla joka muutenkin poltti hänen ihoaan,koska aurinko oli siihen koko päivän porottanut ja sen lisäksi tulipallot olivat lennelleet ympäriinsä.Ei hyvä.Ei todellakaan hyvä.Pakko paeta jotenkin.Aicho mietti kuumeisesti mitä tekisi paetakseen tältä taisteluareenalta,joka jatkui paahtavana aavikkona kilometrikaupalla. Vain Jumala minut nyt voi pelastaa.Aicho oli jo menettänyt toivonsa ja hän vaipui tajuttomaan tilaan,makasi vain hiekalla liikahtamatta,hänen olkapäänsä oli veressä ja siinä oli iso haava jonka valkoinen salama oli tehnyt.Jos Aichoa ei nyt kukaan auttaisi,hän luultavasti menehtyisi siihen paikkaan...

Yumika huomasi että hänen näkönsä palasi, ja tiesi että tuo mies näkisi jälleen. Yumika lähti juosemaan kohti taistelu areenaa ja katsoi synkästi miestä ja alkoi tehdä verirajoitteensa kakkos tason harhatekniikkaa. Yumika laittoi Miehen alitajuntaan kuvan siitä, että Yumika juoksisi tuota kohtaan monesta suunnasta, välkkyen eri suunnilla aavikkoa nopeaan vauhtiin, niin että miehen oli melko mahdotonta havainnollistaa kuka olisi oikea ja missä Yumika menisi. Yumika(t) otti(vat) taskustaan shurikenin ja heitti sen kohti miestä. Harhojen shurikenit eivät tuottaisi fyysistä vahinkoa, mutta saman kivun mitä tavalliset shuirikenit. Yumika oli käyttänyt tekniikoiden takia melko paljon chakraa, koska mitä suurempi oli harha, sitä enemmän se kulutti Chakraa.

Sakyoun kasvoille tuli pieni virne kuumuuden ja raskaan hengityksen alta. Hän oli osunut mieheen juuri oikeaan aikaan, kun tuo kaatui hiekalle tajuttomana. Sakyou oli polvilteen hiekassa kunnes tuo toinen hänen vihollisistaan hyökkäsi kohti Sakyouta. Tuo yritti tehdä jotain harhaa, mutta se ei tepsinyt. ''Sharinganini näkee tuollaisten sirkustemppujen lävitse..'' Sakyou totesi kylmällä äänellään Yumikalle jolloinka onnistui ehkäpä Sharinganinsa avulla kimmottamaan katanalla sen oikean shurikenin pois itsestään päin. Olisi aika päättää tämä taistelu, siihen ja heti. Sakyou laittoi katanansa takaisin tuppeen ja hyppäsi pehmästä, kuumasta hiekasta kohti Yumikaa tehden käsisinetit. Hänen chakransa alkoi olla lopussa, äskeinen jutsu ei ollut mikään helppo. Se jutsu vaatii käyttäjältään paljon chakraa, ukkoselementin taitoa ja sen lisäksi se kuluttaa käyttäjän kehoa ja aiheuttaa väsymystä.

Mutta olisi aika tehdä viimeinen siirto, ''Katon, Goukayuu no jutsu!'' Jolloinka Sakyoun suusta sinkosi suuri tulipallo kohti Yumikaa. Hän tunsi miten hänellä oli enää jonkinmoinen määrä chakraa suonissaan ja nyt olisi aika näyttää millainen todellinen harha on. Tulipallo tosiassa oli vain hämäystä, Sakyoun silmissä tapahtui uudemman kerran muutos jolloinka sen tomoet yhdistyivät ja muodostivat tähdenmuotoisen kuvion.
Lähinnä hän tarvitsi vain vasenta Magekyoutaan tähän, että hän olisi hypännyt suurella nopeudella Yumikan eteen ja mikäli tuo vilkaisisi ees pienellä vilkaisulla hänen Mangekyouunsa, Sakyou lukitsisi tuon Tsukyomiin.

Edessä seisova henkilö, sen lisäksi on melko vaikeaa olla katsomatta jotakuta silmiin. (Kun kokeilee oikeessa elämässä). Tsukyomissa olisi avaruus-mailma jossa Yumika seisoisi keskellä aavikkoa ja tuo olisi sidottu joistakin paksuista, rusentavista köysistä ranteista ja nilkoista kiinni maahan. Jonka jälkeen valtavat skorpionit alkaisivat ilmestyä, ja ne alkaisivat saksimaan tuota armottomasti, ja kivuliaasti ja pistelemään myrkkypistimillään tuota ympäri kehoa. Kuitenkaan tu oei kuole, jokaisen vamman jälkeen ne paranevat heti kunnes skorpionit tekevät uusia. Vaikka tämä genjutsu kestää vain todellisuudessaan pari sekunttia, se voi Yumikan mielestä tuntua 72 tunnilta.

//Skip//

Yumika juoksi kohti miestä mutta huomasi vain tuon virnistelevän ja tekevän tuli palloa. 'Hän huomasi minut...' Yumika ajatteli, ja ihmetteli tuota suuresti, sillä hänen harhansa ei ollut ennen epä onnistunut noin, naiselle juolahti heti mieleen että tuolla miehelläkään ei olisi mitään tavallisia kykyjä joten osasi siitä päätellä että miksi harha ei tehonnut. Yumika katsoi tuli palloa ja kun tuo lähti lentämään häntä kohti, Yumika hyppäsi sivuun. Muttä mies toimikin nopeammin kuin Yumikan silmät tätä kerkesivät huomata j Yumika huomasi tuon pian suoraan edessään. Yumika katsoi tietysti ensimmäisenä miestä silmiin ja huomasi äkkiä että oli siirtynyt jonnekkin. Yumika kaatui maahan ja Kumame häipyi hänen silmiltään ja silmät palasivat tavallisiksi. Yumika katsoi miehen Tsukyomiin vallanalla ympärilleen ja huomasi olevansa sidottuna maahan. 'Mitän...' Yumika ajatteli ja näki pian kaukaisuudessa jättimäisiä skorppiooneja jotka tulivat häntä kohti. Yumika katsoi ympärilleen ja niitä tuli joka suunnasta. 'Mitä tämä on?' Yumika ajatteli ja koetti saada itseään pois naruista, mutta narut olivat liian tiukalla jotta hän pääsisi pois. Pian skorpparit olivat kohdalla, ja alkoivat pistää Yumikaa. Yumika tunsi kuinka kipu virtasi pitkin hänen kroppaansa joka suunnasta ja Yumika kiljui kivusta.

Sakyou ylläpiti Tsukyomia, avaruusmaailmaa. Hän kuuli kuinka nainen kiljui kivusta ja niinhän kaikki tekevät jouduttuaan tuohon Tsukyomiin. Pian sitten Tsukyomissa, kun se olisi tuntunut Yumikan mielessä 72 tunnilta (eli Yumika voi luulla että se oli 72 tuntii skorpionien pistelemänä) niin se loppuisi. Tuo palaisi tavalliseen maailmaan mutta Tsukyomi on todennäköisesti aiheuttanut sen verran suuret traumat että ainakin yleensä sen uhri menee hetken päästä tajuttomaksi. Sakyoun Mangekyou-Sharingan sulkeutui. Tsukyomi tietenkin varuioitti hänen silmäänsä ja Sakyou painoi toisen kämmenensä vasten vasenta silmäänsä. Hän oli sulkenut Sharinganinkin, hänen silmien pitäisi nyt levätä. Ainakin toisen. Mikäli nainen menettäisi tajuntansa niin Sakyou ottaisi kaavun pois yltään, ja alkoi ottaa askeleita kuumassa hiekassa kohti Yumikaa. Hän katsoisi tuota alaspäin ja tarttuisi pian tuon paidan kauluksesta kiinni raahaten tuota kohti Aichoa. Sakyou ei tappaisi heitä, koska se vain jatkaisi sotaa mutta hän veisi nämä Yukigakureen. Siellä oli rauhanturvaajia. Sakyou laittaisi Yumikan ja Aichon kummatkin kyljelteen maahan, selkä toisissaan kiinni ja sitoisi nuo yhteen pakettiin kaavullaan. Hän viellä varmistaisi tämän vetämällä sen niin kireälle kuin vain pystyisi.


Pari pienoista veritippaa putosi Sakyoun vasemmasta silmästä vaaleaan hiekkaan. Pieni kipu tuntui edelleen silmässä, mutta onneksi Tsukyomi ei vahingoita silmää läheskään niin paljoa kuin Amaterasu. Ja siksi Sakyou ei Amaterasulla lähtenytkään leikkimään. Sakyou nostaisi nuo kaksi tiukassa paketissa olkapäälleen ja lähtisi astelemaan pois aavikolta, kohti jotain lähintä kylää, ja se voisi vaikka olla Konoha.

//Tajuton//

Yumika tärisi hieman kivusta ja pelkäsi, hän pelkäsi henkensä puolesta ja odotti kuolemaan, mutta sitä ei tullut. Yumika huomasi että skorpionit hävisivät. Yumika ei osannut ajatella tai sanoa mitään. Hänen mielensä oli tyhjä, vaikka silti täynnä ajatuksia siitä kivusta. Yumika sai avatttua hieman silmiään, mutta melko vaivalloisesti, hän huomasi että mies seisoi tämän edessä, ja tuon silmä vuosi verta. Yumika ei sen kummempia tuota ihmetellyt. Hänen kehonsa tärinä loppui ja Yumika vaipui syvään, pimeään tajuttomuuteen.

//Siirtyi ---->https://narutotft.palstani.com/t67-suuri-myrkkyrotko-entinen-taistelukentta//